Olo on ollut aivan mahtava, ja näytän hääkuvassani suorastaan säteilevältä. Oikein kauniilta, kuvaaja on osannut valita juuri oikeat kuvakulmat. Ammattilainen. Puvunkin löysin, ja sattumalta vielä mallin joka hoikensi sopivasti. Puku muuten ei ollut valkoinen, ei nyt enää tämän ikäisenä. Isot juhlat kuitenkin pidimme, kerrankos sitä nyt naimisiin mennään! Vaikka avoliitossa onkin asuttu vuosikaudet. Vaikka kesäajan ruokavalio on ollut ihan jotain muuta kuin mitä ehkä pitäisi, niin paino on pysynyt kurissa. Tänään juuri personal trainerin kanssa asiasta juteltiin, ja olimme molemmat tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen. Ja koska kotirouvailen tänään viimeistä päivää (yötä?), niin maanantaina se alkaa taas arki ja fillarointi töihin. (En laskenut nyt viikonloppua tähän mukaan.) Siitä se sitten taas lähtee uusi kuuden viikon treeniohjelma käyntiin.

Treeniohjelmasta muuten sen verran, että minulle ruokavalion noudattaminen oli ekalla kierroksella helpompaa kuin liikunnan noudattaminen. Nyt kesätauon aikana lipesin pizzalinjalle, mutta arki ja uusi hieno työpaikkaruokala pitänevät huolen terveellisemmistä elintavoista. Jospas nyt sitten saisin oikeaan ruokavalioon vielä yhdistettyä sen liikunnan. 

Salille en sitten ole pahemmin ehtinytkään hyvien ilmojen iskettyä. Kaikki liikenevä aika on mennyt pihaa rakentaessa. Päivät ovat olleet pitkiä ja raskaita, illalla kropassa tuntuu ruumiillisen työn (ihana) rasitus. Lenkeillä olen käynyt, ja olo on ollut varsin pirtsakka. Paitsi antihistamiinikuurin aikana, tuntui että nukahdan pystyyn. Paino ei ole mennyt alaspäin, senttejäkään en ole mittaillut. Uudet sopivina ostetut farkut kyllä tuntuvat nyt hieman löysiltä. Kävi mielessä, että olisikohan pitänyt ottaa yhtä tuumakokoa pienemmät. Mutta kun kaupassa nämä tuntuivat juuri passeleilta. Nyt pitää köyttää vyöllä, että kestävät ylhäällä. Outoa. 

Personal trainerin kanssa ollaan juteltu ja suunniteltu liikuntaohjelmaa. Tällä hetkellä pidän grammantarkkaa ruokapäiväkirjaa, ja se käydään läpi seuraavalla tapaamiskerralla. Samalla käydään täsmällisesti läpi liikuntaohjelma. Luvassa on varsin lenkkeilypainotteinen ohjelma, sillä minä lähden mieluummin lenkille kuin kuntosalille varsinkin nyt, kun ilmat ovat lämmenneet.

Mies on muuten alkanut houkutella minua mukaansa rullaluistelemaan. Mikä siis suomeksi tarkoittaa sitä, että minun pitäisi mennä ostamaan luistimet. Uskaltaisikohan sitä? 

Enkä pitänyt pastoistakaan. Kyllähän ne söi, mutta ei voi hyväksi kehua. Pahvista, mautonta, pahaa. En aio ostaa toiste tuota pakettia. Pitäydyn juomissa ja patukoissa, ne toimivat ja olivat hyviä. Ja patukat toimivat erinomaisia makeannälän karkottajina, voin suositella! Ja pidinhän minä niistä keitoistakin, toki.

Mitään hyötyäkään dieetistä ei ollut, paino ei muuttunut suuntaan eikä toiseen viiden päivän aikana. Vaikka en Nutrilettien lisäksi syönyt kuin salaattia. Tosin oli paljon vaikeampaa pitäytyä pelkissä dieettiruuissa, kuin jos syö "normaalia" ruokaa. Koko ajan olisi tehnyt mieli napostella jotain, ja tuntui, että kaiken aikaa on nälkä ja pitäisi olla syömässä. Pärjään paremmin normaalilla ruokavaliolla, kun pidän annoskoot pieninä. Itseasiassa, Nutrilett-viikon jälkeen söin ihan normaaleja ruokia, jopa karkkeja tuli ostettua, ja painoni putosi kilon! Yritin keskittyä syömään usein ja pitämään annoskoot pieninä. Enkä ottanut lisää ruokaa, vaikka mieli olisikin tehnyt. Juomat ja patukat kulkivat mukana urheilupaikoille, ja heti zumban, pumpin tai salitreenin jälkeen söin tai join jotakin. Olen tässä muutenkin huomannut sen, että minun pitäisi nimenomaan liikkua enemmän. Pelkällä ruokavalion muutoksella en ole saanut kovin suuria muutoksia aikaan, mutta heti kun liikun reilusti, paino lähtee laskuun. Eli lisää liikuntaa vaan kotirouvalle. Salikortti saa jatkoa.

Tämän kotirouvan arkipäivään on tänään kuulunut seuraavaa: Nousin miehen kanssa yhtä aikaa ylös, ja viskasin ensimmäisen koneellisen pyykkiä pesuun. Samalla sytyttelin tulet uuniin (meillä kun on puulämmitys), ja söin aamupalan. Tai minun tapauksessani join aamupalan, Nutrilettin juoman. Pidän niistä, ne ovat hyviä. Tämän jälkeen aloitin siivousoperaation vessanpesulla, ropsuin matot ja imuroin. Sillä aikaa ensimmäinen koneellinen pyykkiä valmistuikin ja uuniin piti lisätä puita. Joten pyykit kuivumaan, uusi koneellinen pesuun ja tiskaamaan! Nyt kello ei ole vielä edes yhtätoista, ja minä olen valmis. Tai no melkein valmis, pyykit ovat vielä koneessa ja uunissa tuli. Mutta siis periaatteessa olen nyt valmis vastaanottamaan vieraita illalla. Toki vielä on laitettava ruokaa ynnä muuta, ja voisi ehkä olla ihan hyvä vaikka pukea jotain päällensäkin. Kas kun heilun vielä yöpaidassa! Seuraavaksi ajattelin kyllä tehdä vähän töitä kotosalla, ja jossakin välissä suuntaan lenkille vaikka päivä onkin varsin harmaa ja ankea.

Mutta ei tämä kotirouvan elämä ole ollenkaan hullumpaa, voisin vaikka tottua. Mieskään ei kuulemma pistä yhtään pahakseen, että kotona on siistiä ja ruoka valmiina kun tulee töistä. Ainakin enimmäkseen, joskus en vaan ehdi samaan rytmiin. Tekemistä on niin paljon! 

Elikkäs, tässä minun mielipiteitäni parista testissä olleesta hajuvedestä:

- Celine Dion "chic". Ihan ok, melko huomaamaton, ja iltaa kohti tuoksu katosi lähes kokonaan. Edullinen.

 - Kate Moss "Vintage". Hieman tunkkainen, ei kovin voimakas tuoksu. Vaniljainen, ei minun juttuni.

- Diesel "Fuel for Life". Hirveä. Teki mieli pestä heti pois iholta. Tunkkainen, kitkerä, voimakas. 

- Bvlgari "Omnia". Raikas, kestävä tuoksu. Ei kuitenkaan liian voimakas. Tämä on ehdoton suosikkini! Kallis.

P.S. Unohdin äsken mainita, että olen käynyt kevään ensimmäisellä juoksulenkillä. Oli ihanaa! Hyvin kulki juoksu, kuin ei olisi taukoa ollutkaan.

Iltasella alkoi nälkä kurnia suolistossa, joten oli aika testata päivällisaineksia. Valitsin ateriakseni juustopastan. Valmistus oli helppoa, jauhot kulhoon, päälle maitoa ja annos mikroon. Välillä sekoittelin, kolmessa minuutissa pieni annos pastaa oli valmiina. Ei ollut mitään suurta herkkua. Ihan ok, mutta ei kyllä mikään makuelämys. Samoin jälkiruuaksi tekemäni suklaajuttu, jonkin sortin vanukas ilmeisesti. Kyllä senkin söi (vaikka normaalistihan meillä ei syödä ollenkaan jälkiruokia), mutta ei ollut mitään erityisen hyvää tämäkään.

Miksi ihmeessä laihdutusvalmisteet eivät voi maistua hyvälle???? Tai osa maistuu,mutta  osa on niin hirveää että ennemmin paastoaa kuin syö yhtään mitään. Nutrilettin mehut(?) ovat hyviä, samoin nuo patukat. Ja ensimmäinen keitto. Mutta nuo loput... Kakkaa, sanon minä. Mielestäni myös terveellinen ruoka voi maistua hyvälle, eikä pelkälle pahville. Vai olenko tottunut liian hyvään?

Tänään sitten aloitin intoa täynnä tuon pikakuurin. Ensimmäinen aamupala mansikkapirtelö. Ja suokaa anteeksi kielenkäyttöni, hyi helvetti! Kyllä piti olla pahaa! Siis kertakaikkisen kamalaa mömmöä. Yäk. Join 2,5 desin annoksesta häthätää 1,5 dl, loput oli pakko kaataa viemäriin. En korvannut puuttuvaa desiä millään kiinteällä ruualla, join vain sitten vähän enemmän. Kauhulla odottelen tulevia aamuja ja pirtelöitä. Mansikka ainakin on semmoinen pommi, että en tiedä pystynkö enää uudelleen sitä juomaan. Pitänee seuraavaksi testata suklaata (jota paketissa taisikin olla suurin osa). Lounaaksi söin yhden patukan, pähkinää ja suklaata. Oli ihan ok, mutta ei niin hyvä kuin brownie-patukka. Iltapäivällä testaan sitten paketin mukana tulevan pääruuan, en muista mitä on tarjolla. Ja ehkä iltapalaksi nappaan sitten jälkiruuankin! 

Tämän viikon aion siis vetää tällä Nutrilett-kuurilla, ja jännitän, tuoko se mitään tuloksia. Huomenna zumbaamaan ja loppuviikosta pumppaamaan. Inhoan edelleen bodypumpia, mutta se on tehokasta. Zumbaamassa olen käynyt kerran. Ei menty kovin kovalla sykkeellä, joten minäkin jaksoin hyvin hyppiä ja pomppia, mutta tunnin jälkeen olin kuin uitettu koira. Hiki vain tippui poninhännän päästä. Oli ihan kivaa, vaikka ei tämäkään nyt ole ihan niitä minun suosikkijuttujani. Tanssiminen olisi, mutta miten sitä nyt ei saa itseään raahattua tanssitunneille...?

Olen myös nauttinut aurinkoisista päivistä sen minkä olen pystynyt, ja reippaillut pitkiä kävelylenkkejä. Myös ratsastus on taas takaisin harrastuslistalla. Luvassa siis varsin aktiivinen kevät, toivottavasti tuloksiakin alkaa näkyä. Tai oikeamminkin tuntua, sillä se olisi huomattavan paljon tärkeämpää kuin suuri ulkoinen muutos, joka toki sekin on tavoitteena. Nyt on pääkoppa kunnossa. Luotan siihen, että psyykkisesti hyvä olo hiljalleen vaikuttaa myös fyysiseen hyvään oloon. Pian.

Ai niin. Onko kenelläkään kokemusta paastoista yms? Kannattaako näin laihdutuksen alkumetreillä ottaa joku kuuri ja saada sillä tehostartti? Ovat minulle tuntemattomia ja vieraita juttuja, en ole vielä netistäkään ehtinyt tarkemmin katsella. Parin kilon nestepudotus tulisi tarpeeseen nyt.