Viikonloppuna tuli taas harrastettua hyötyliikuntaa oikein urakalla. Tilasimme kuorman puita talven varalle, ja niitä piti sitten mättää liiteriin. Kuljetusauto oli niin suuri, ettei se mahtunut pihaamme. Joten meidän piti ensin purkaa puut autosta omaan pieneen peräkärryymme, ajaa sen kanssa pihalle ja siellä sitten purkaa kuormaa. Tämä toistettiin monta kertaa. Aikamoinen urakka, ja kyllä taas tiesi illalla töitä tehneensä!

Illalla kuitenkin lähdimme miehen kanssa hurvittelemaan naapuriin, ja istuimme siellä myöhään yöhön. Viiniä kului aika monta lasillista, ja meillä oli huippuhauska ilta. Tosin kotona molemmat kaaduimme sänkyyn ja nukahdimme heti. Taidamme olla vanhoja, ennen sitä olisi jaksanut vaikka aamuun asti.

Ja vaikka sunnuntaiaamuna sitä tiesi olleensa viihteellä, niin olimme lupautuneet mukaan purutalkoisiin sinne miehen tallille, missä se Lupaus asustelee. Joten ei muuta kuin vaatetta niskaan ja hommiin, vaikka niin kovin paljon mieluummin olisin hautautunut hyvän lehden kanssa sohvan nurkkaan. Onneksi väkeä oli talkoissa reilusti huonosta kelistä huolimatta, joten saimme homman äkkiä tehtyä. Ja siinä tuli jälleen päivän liikunnatkin hoidettua, autoin vielä talkoiden jälkeen tallin siivouksessa.

Tänään nautin jälleen juoksemisen tuloksista. Kävin lounastauolla kävellen läheisessä kaupassa asioilla, enkä hengästynyt yhtään vaikka vedin melkoista ravia molempiin suuntiin. Olo on ihan mahtava ja kevyt ja vaikka mitä eivätkä farkutkaan kiristä. Siitäkin huolimatta, että vaa'an lukema näytti lähtötilannetta... *huoh* No, näyttäköön mitä näyttää, tämä täti ei nyt luovuta! Illalla taas luvassa urheilua, pihanhoitoa ja lapiohommia.

Ainiin, miehen kanssa hurahdimme urheiluliikkeessä. Ja vähän ruokakaupassakin. Urheiluliikkeestä mukaamme lähti jumppapallo (minulle), joku ihmeellinen vatsarulla (ehkä enemmän miehelle, on tosi rankka laite!) ja jumppamatto (molemmille). Tuo vatsarulla oli minulle aivan uusi tuttavuus, ja varsin tehokas etenkin alavatsalihaksille. En ole vielä tosissani laitetta kokeillut, testannut vain. Mutta luulen, että kovin montaa rullausta en jaksa! Mies teki ensimmäisellä treenikerralla 7-6-5, ja on kuitenkin paremmassa kunnossa kuin minä. Huh huh. Ruokakaupassa minä sorruin mainoksen uhriksi, ja valitsin ostoskoriin muroja, joiden mukana tuli joku treeni-CD. Vielä en ole ehtinyt kokeilemaan, mutta suunnitelmissa on oikeasti sitten myös treenata tätä parikymmenminuuttista ohjelmaa. Jos vaikka jo tällä viikolla tulisi sopiva hetki.

Ja kyllä, minä olen nyt koukussa urheiluun. Kropan fyysiseen rasittamiseen, hikoiluun ja siihen euforiseen oloon joka tulee juoksun jälkeen aamuisin.