Minulla oli tänään harvinainen arkivapaa, ja käytin sen ihan täysin itseeni. Aamulla kävin heittämässä lähes kahden tunnin reippaan ja hien pintaan nostavan kävelylenkin, yksin. Loppupäivän vietin kaupungilla joululahjoja etsiskellen. Vielä on kaksi lahjaa hankittavana, jotenkin loppui energia enkä jaksanutkaan keskittyä ostoksiin. Kirjakaupassa oli taas vaikka mitä ihanuuksia, mutta en kuitenkaan halua tänä vuonna lahjoa läheisiäni kirjoilla. Itselleni olen niitä kyllä pyytänyt. Kaupungilla ollessani aikomuksenani oli käydä Subwayssa syömässä patonkia lounaaksi. Mutta sitten jotenkin aloin kitsastella ja nälkäkin oli aika kova, joten päädyin pizzalle. MUTTA en syönyt koko pizzaa! Otin ison annoksen salaattia ja söin reilun puolet pizzastani. Oli hyvää, ja se määrä riitti viemään nälän pois. Nyt kotonakaan en ole kaivannut mitään syötävää, ennen kuin oikeastaan nyt kun aloin ruuasta puhua.

Joku oli edellisen kirjoituksen kommenteissa pohtinut vaatekokoja sekä minun mittojani. Että eihän nyt noilla mitoilla mahduta vaatekokoon 40, ei sitten millään. No joku muu oli kommentoinut, että riippuu ihan valmistajasta ja mallista, mikä pitää paikkansa. Ja entisenä aktiiviompelijana voin todeta, että niihin mittoihin ei pidä tuijottaa liikaa. Jos esim. Burdasta katsoo taulukon mukaan omat mitat, ja alkaa valmistaa vaatetta sitten sen mukaan, niin pieleen menee. Valmista vaatetta joutuu pienentämään reilusti. Ja kyllä, minä käytän edelleen M-koon paitoja, alaosat ovat kokoa L. Rintojen kohdalta vaatekoko 38 kirraa, muuten mahtuisi päälle. Vanhemmiten olen kuitenkin muuttunut niin mukavuudenhaluiseksi, että mieluummin ostan vaikka yhtä kokoa reilumpia vaatteita, että tuntuvat varmasti joka tilanteessa mukavilta päällä. Vartalon muodot vaikuttavat hurjasti siihen, minkä kokoiset, näköiset ja malliset vaatteet joutuu ostamaan. Minun päälläni ei ole koskaan nähty kotelomekkoja, eikä nähdä. Ne eivät istu, kun ylä- ja alaosa ovat eriparia, ja siinä välissä selvä vyötärö. Vaikka olenkin lihonnut, niin silti minulla on vyötärö. Ja se asettaa edelleen haasteita pukeutumiseeni. Uskomatonta tänään todeta, että 10 vuotta sitten minun mittani olivat strategiset 90-60-90. Tai no ei nyt ihan, täsmällisesti taisi olla 89-57-93. Minulla on aina ollut lantio, ja tulee aina olemaankin. Mutta ei sen ihan näin leveä tarvitsisi olla...